Vastine sisäministeriön loppuraporttiin

Sisäministeriö julkaisi yksityisen turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa selvittäneen työryhmän loppuraportin syyskuussa 2023. Raportissa annettiin suosituksia alan kehittämisen toimenpiteiksi ja raportti on nyt lausuntokierroksella. 

Koska työryhmän raportti jätti mielestämme monia oleellisia seikkoja huomiotta yksityisen turvallisuusalan kehittämisessä, teemme oman vastineen raporttiin. Koemme myös, että nyt tarvitaan kentän ääni kuuluviin, sillä niin raportin laatineesta työryhmästä kuin lausuntojakelusta puuttuvat täysin alan työntekijöiden ja kouluttajien edustus.

Olemme jo aiemmin julkaisseet aiheesta kaksi blogitekstiä:

Lelupoliiseja vai rautaisia ammattilaisia –
mitä yksityisen turvallisuusalan ohjaukselle, valvonnalle ja koulutukselle pitäisi tehdä?

Yksityisen turvallisuusalan kehittäminen – mitä sisäministeriön raportti toi tullessaan?

Lausuntomme sisältää koottuna ne seikat, jotka me näemme kriittisiksi Suomen sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä yksityisen turvallisuusalan säilyttämiseksi vetovoimaisena, jotta alalle on mahdollista saada riittävästi ammattitaitoisia tekijöitä. Nämä kaksi asiaa ovat riippuvaisia toisistaan, sillä sisäisen turvallisuutemme ylläpitäjistä vain joka kuudes on poliisi ja loput viisi yksityisen turvallisuusalan toimijoita.

Lausunnossamme keskitymme erityisesti alla mainittuihin seikkoihin. Jos haluat olla mukana vaikuttamassa turvallisuusalan kehitykseen laadi asiallinen vastine Sisäministeriölle, ohjeet löydät artikkelin lopusta.

Lausunto yksityisen turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa selvittävän työryhmän raportista

Sisäministeriön raportista jäi puuttumaan monia oleellisia näkökulmia ja konkretiaa. Tässä olemme samaa mieltä raportin lopussa olleeseen Palvelualojen ammattiliiton PAM:in esittämään mielipiteeseen, jossa kritisoitiin sitä, ettei raportti huomioi riittävästi ja tarpeeksi rohkeasti alan muutostarpeita. 

Mielestämme yksityisellä turvallisuusalalla tulisi välittömästi parantaa työntekijöiden työturvallisuutta sekä lisätä pakollisen koulutuksen määrää. Lisäksi pidempää tarkastelua vaatii lainsäädännön uudistaminen, sillä nykyinen laki ei enää riitä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin.

Heti kuntoon: Yksityisen turvallisuusalan työntekijöiden työturvallisuuden parantaminen parityöskentelyllä

Kentällä uhkatilanteiden määrä on lisääntynyt. Käytännön kokemuksen mukaan kentällä työskentelevien yksityisen turvallisuusalan työntekijöiden henki on monissa tilanteissa puhtaasti tuurin varassa. Tämä johtuu riittämättömistä oikeuksista, liian vähäisestä voimankäytön koulutuksesta sekä siitä, että esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetut järjestyksenvalvojat (PRJV) työskentelevät samankaltaisissa tehtävissä kuin poliisi, mutta yksin.

Parityöskentely tulisi asettaa pakolliseksi PRJV:lle ja väliaikaisen vartijaluvan saaneille. PRJV:t työskentelevät esimerkiksi puolijulkisissa tiloissa kuten kauppakeskukset, joissa uhkatilanteet ovat päivittäisiä. Poliisit työskentelevät pareittain ja heillä on käytössä tukipartiot monissa sellaisissakin tilanteissa, joihin vartija joutuu yksinään. 

Väliaikaiset vartijat toimivat usein esimerkiksi kesälomien tuuraajina ja hoitavat samoja tehtäviä kuin pidemmän koulutuksen käyneet vartijat, vaikka väliaikaisen vartijan koulutus ei anna riittävää osaamista ja kokemusta toimia yksin.

Poliisin tulisi tilan luvissa määritellä tarvittava vartijoiden määrä. Jos tätä ei tehdä, mennään minimitasolla, joka usein käytännössä on riittämätön.

Heti kuntoon: Voimankäytön koulutukset pakollisiksi 

Vaikka yksityisen turvallisuusalan toimijat työskentelevät monissa samoissa ympäristöissä ja samoissa tehtävissä kuin poliisi, on voimankäytön koulutuksessa iso ero näiden kahden toimijan välillä: poliisin voimankäyttökoulutusta on karkeasti kahdeksankertainen määrä verrattuna yksityiseen turva-alaan.

Poliisiksi opiskelu sisältää yli 200 tuntia voimankäyttökoulutusta, kun vartija käy minimissään kuusi tuntia tai maksimissaan poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetut järjestyksenvalvojat (PRJV) voivat käydä 32 tuntia voimankäytön koulutuksia. Tämä 32 tuntia tulisi olla minimi kaikille yksityisen turvallisuusalan toimijoille, sisältäen fyysisen voimankäytön perusteet, välinekoulutukset ja voimankäytön lisäkoulutuksen.

Pidempiaikainen kehitystyö: Laajemmat lainsäädännön muutokset

Yksityistä turvallisuuspalvelua ohjaavan lain tavoitteena on “yksityisten turvallisuuspalveluiden laadun ja luotettavuuden varmistaminen sekä viranomaisten ja yksityisten turvallisuuspalveluiden välisen yhteistyön edistäminen.” Nykyinen laki ei ole linjassaan tämän päivän toimintaympäristön vaatimusten ja tarpeiden kanssa.

Yksi muutostarve kohdistuu tiedonvaihtoon. Poliisilla on tiedossaan henkilöt, joihin kohdistuu korkeampi turvallisuusriski, kun taas yksityisen turvallisuusalan toimijat joutuvat menemään tilanteeseen vailla mitään taustatietoja. Tämä on iso riskitekijä alan työntekijöille. 

Toinen iso lainsäädännöllinen epäkohta liittyy SOTE-kohteiden vartiointiin. Niissä vaaditaan toimijoilta tietämystä ja ymmärrystä alan liittyvästä lainsäädännöstä, mutta sitä ei kouluteta missään. 

Kolmas epäkohta on seuraamuksissa, joita vartijan tai järjestyksenvalvojan vastustamisesta seuraa verrattuna poliisin vastustamiseen. Rangaistukset yksityisen turvallisuusalan toimijan vastustamisesta ovat mitättömät verrattuna poliisin vastustamiseen. 

Neljänneksi tulisi laissa laajentaa yksityisen turvallisuusalan voimankäyttövälineiden käyttöoikeuksia, kuten mahdollisuus käyttää etälamautinta, jota poliisit jo työssään käyttävät. 

Ylipäätään laissa tulisi määritellä uudestaan yksityisen turvallisuusalan koulutusten sisältö ja määrät vastaamaan kentän tarpeita – enemmän käytännön taitojen opettelua ja vaadittavia koulutustasoja työympäristön mukaan. Esimerkiksi tiettyihin toimintaympäristöihin vaadittaisiin alan ammattitutkinto.

Rahoituskysymys

Sisäministeriön raportissa ei otettu kantaa yksityisen turvallisuusalan kehittämistoimien rahoitukseen. Haluamme saada aikaan keskustelua siitä, miten sisäisen turvallisuuden parantaminen kustannetaan. Turvallisuuden kannalta välttämätön laadun parantaminen koulutuksen keinoin vaatii rahallisia resursseja ja tämä kysymys oli raportissa jätetty täysin huomiotta.

Haluatko kirjoittaa oman lausuntosi aiheesta?
Jos haluat olla mukana vaikuttamassa turvallisuusalan kehitykseen laadi asiallinen teksti väliotsikoin varustettuna ja lähetä se Sisäministeriölle osoitteeseen aino.m.salmi@gov.fi ennen 30.11.2023.